Kilpirauhasen vajaatoiminta / hypotyreoosi

Olen jo pidemmän aikaa meinannut kirjoittaa tästä aiheesta, sillä ainakin omalla kohdallani tässä kohtaa löytyi parannettavaa. Foorumeita lukiessa olen kiinnittänyt huomiota, että aika monella on fibromyalgia diagnoosin lisäksi kilpirauhasen toimintaongelmia - joko jo diagnosoituna tai piilevänä. Ja kilpirauhasen vajaatoiminnasta löytyy paljon samoja oireita kuin fibromyalgiasta. Itse tulen perheestä, jossa kilpirauhasongelmia löytyy ihan omista vanhemmista lähtien. Löytyy niin struumaa, kilpirauhasen liika- kuin vajaatoimintaa sekä kilpirauhasen kasvaimia, onneksi hyvälaatuisina. Kun oireiluni alkoivat ja ennen kuin fibromyalgiadiagnoosin sain, pyysin työpaikkalääkäriä mittauttamaan kilpirauhasarvot. Oireet kun täsmäsivät täysin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Mutta ennen kuin lähden enempää selittämään, niin kerrataan lyhyesti perusasioita kilpirauhasesta.

Yleistä kilpirauhasesta

Kilpirauhanen kuuluu umpirauhasiin ja se sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Rauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi ja aikuisen ihmisenkilpirauhanen painaa 15–30 grammaa. Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes jokaiseen soluun kehossa.

Se valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät koko elimistön aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kilpirauhashormonit säätelevät kehon proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien käyttöä sekä stimuloivat vitamiinien ja hivenaineiden aineenvaihduntaan. Kilpirauhashormonit vaikuttavat myös ihmisen psykologiseen hyvinvointiin. Rauhanen vaikuttaa aivojen toimintaa, kasvuun, yleiseen vireystasoon, sydämen sykkeeseen, lämmön tuottoon, kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan, hiusten hyvinvointiin ja koko elimistön toimintaan. Ne ovat siis pääasiallisessa roolissa kehon kokonasvaltaisessa hyvinvoinnissa ja kehityksessä.

Pieni rauhanen, mutta vaikuttaa moneen asiaan. Ja jos sen toiminnassa on ongelmia, ei ole ihme, että kehokin alkaa toimimaan epänormaalisti.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt

Yleisimmät kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat vajaatoiminta eli hypotyreoosi ja liikatoiminta eli hypertyreoosi. Kilpirauhasen syöpätaudit ovat melko harvinaisia, vuosittain löytyy noin 380 uutta tapausta. Kilpirauhasen kliinisesti havaituista kyhmyistä ainoastaan noin 5 % on syöpää. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi vähentää kehon aineenvaihduntaa 40-50 prosenttia ja liikatoiminta voi nostaa aineenvaihduntanopeuden jopa 60-100 prosenttia normaalitason yläpuolelle.

Kilpirauhasen hormonit ja verikokeet

Aivolisäke (= hypofyysi) erittää TSH eli kilpirauhasta kiihdyttävää hormonia (engl."thyroid stimulating hormone"). Tämä säätelee kilpirauhasen toimintaa.

Kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia eli T4 ja trijodityronini T3. Trijodityroninia syntyy muissakin elimissä.

Jos kilpirauhanen toimii vajaasti, aivolisäke nostaa TSH-tuotantoaan. TSH ohjaa kilpirauhasta tuottamaan lisää sen omia hormonejaan T4 ja T3. Jos kilpirauhanen toimii liiallisesti, niin aivolisäkkeen TSH-eritys vaimenee. Vajaatoiminta syntyy kun kilpirauhanen ei enää pysty erittämään riittävästi elintoimintoja ylläpitäviä hormoneja T4 (tyroksiini) ja T3 (trijodityroniini).

Meillä Suomessa yleisimmin testataan verinäytteistä

• S-TSH = tyreotropiini seerumista sekä 
• S-T4-V = tyroksiini, vapaa seerumista. 
• Tämän lisäksi voidaan tutkia kilpirauhasen vasta-aineet = TPOAb sekä S-T3-V = trijodityroniini, mutta näihin annetaan paljon vähemmän lähetteitä kuin olisi ehkä tarpeen tai hyödyllistä diagnoosin kannalta.

Näiden hormonien lisäksi löytyy useita muita yhdisteitä, joita syntyy kilpirauhasen toiminnan sivutuotteena. Mutta pääsääntöisesti tyreotropiini sekä tyroksiini kertovat viitteitä kilpirauhasen toiminnasta, muilla tutkimuksilla saadaan tarkempaa tietoa tukemaan edellisten tuloksia. Mittaustulosten raja-arvot ovat labrakohtaisia ja riippuvat laboratorion käyttämistä mittausmenetelmistä ja –laitteista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja oireet

Tässä käsittelen nyt lähemmin ainoastaan vajaatoimintaa, joka ilmeni loppujen lopuksi myös itselläni. Vajaatoiminnan oireita löytyy paljon ja voivat olla hyvin yksilökohtaisia. Varsinkin, jos kilpirauhasen vajaatoiminta on kehittynyt hitaasti, on ihminen saattanut ajan saatossa soputua aiheutuneisiin oireisiin eikä aina osaa yhdistää olotilaansa kilpirauhasen häiriöön. Tai – kuten olen myös itse huomannut – oireita selitetään jollain muulla asialla.

Itse ajattelin masennukseni johtuvan omasta saamattomuudestani ja unettomuuteni (työ)stressistä. Vasta sen jälkeen kun aloin seuraamaan ruokavaliota tarkasti, lisäämään liikuntaa ja muuttamaan koko olemustani ja rutiinejani, aloin vasta ymmärtämään ettei kroppa toiminut lainkaan normaalisti ja jotain oli vialla. Nukuin edelleen huonosti, liikunnasta palautuminen vei yleensä viikon, lihakset tulehtuivat helposti, niveliä särki, hiuksia irtosi tuppeineen valtavasti. Tai seuraavaksi, kun fibromyalgialääkityksen (Triptyl) aloituksen jälkeen yöunet paranivat, olin edelleen todella uupunut. Sen jälkeen alkoivat tulemaan muistiongelmat, keskittymiskyvyn puute sekä aivosumu (engl. ’brain fog’). Missään vaiheessa en ajatellut näiden oireiden johtuvat kilpirauhasesta. Ajattelin vain tekeväni itse itselleni nämä oireet ja koin masennusta kaikesta siitä mitä en jaksanut tai pystynyt tekemään. Näiden lisäksi minulla on ollut painonnousua, kuukautishäiriöitä, migreeniä, vatsaongelmia ja ties mitä muuta. Kuka olisi uskonut, että kaiken näiden takana voisi olla pienen pieni rauhanen?

Mutta yleisiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm. (lähde):

o Väsymys
o Hidastunut aineenvaihdunta
o Huonontunut palautuminen
o Lihasheikkous
o Masennus
o Jatkuva kylmyys
o Kylmät jalat ja kädet
o Korkea kolesteroli
o Sydänvaivat
o Tykytys
o Lisääntynyt unentarve
o Turvotus
o Ummetus
o Hiusten lähtö/kuivuminen/oheneminen
o Käheä/madaltunut ääni
o Kuukautishäiriöt
o Kasvun hidastuminen
o Lapsettomuus
o Kova uloste
o Kulmakarvojen harveneminen
o Kuiva iho
o Huonontunut keskittymiskyky
o Muistihäiriöt
o Hidastunut ajatuksenjuoksu
o Katseen myöhässä tuleminen
o Lihoaminen ja kyvyttömyys laihtua
o Huonontunut tai olematon libido
o Lihassärky
o Motivaation puute
o Mielialojen vaihtelu
o Ahdistuneisuus
o Nivelsärky
o Ruokahaluttomuus
o Paineen tunne kaulassa

Listaa kun lukee, niin moni oireista on hyvin yleismaailmallinen ja voidaan yhdistää sairauteen kuin sairauteen. Se, että nämä oireet esiintyvät, ei pelkästään kerro kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta oireiden ollessa olisi hyvä tutkia myös kilpirauhasarvot. Ja hyvä lääkäri kuuntelee myös potilaan oireita eikä sokeasti tuijottele verikokeiden raja-arvoja.

Vajaatoiminnan toteaminen

Vajaatoiminta voidaan todeta helposti verikokeilla. Kilpirauhaskokeista TSH- arvo nousee vajaatoiminnassa ja useimmiten samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus laskee. Jos vajaatoiminnan syyksi oletetaan krooninen autoimmuunitulehdus, voidaan tutkia vasta-aineita kuten S-TPOAb tai TyglAb. On myös hyvä tarkastaa veren kolesteroliarvo. Jos kyseessä on aivolisäkeperäinen vajaatoiminta sekä TSH että T4V ovat matalat.

Jos lähisuvussa esiintyy kilpirauhastautia, diabetes mellitusta, vitiligoa eli valkoläiskätautia, nuorena hiusten harmaantumista, lisämunuaisten vajaatoimintaa, B12-puutosanemiaa, riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan on jonkin verran lisääntynyt.

Joskus potilaalla veren TSH-arvo voi olla lähellä viitearvojen alarajaa mutta kuitenkin normaalilla alueella. Hoitokokeilu tyroksiinilla on tällöin mahdollinen, jos potilaalla on selviä vajaatoimintaan sopivia oireita.

Itse kuuluin tähän ryhmään, jolla TSH oli kyllä rajojen sisällä, mutta silti useita vajaatoiminnan oireita oli havaittavissa. Työpaikkalääkäri sitten ehdotti tyroksiini-hoitoa pienellä annoksella ja sitä olen nyt syönyt lokakuusta 2014 lähtien. Edelleenkään en syö niin isoja annoksia kuin sellaiset potilaat, joilla on verikokeiden perusteella selvästi vajaatoimintaa. Mutta omalla kohdallani pieni annoskoko on vaikuttanut omaan olooni huomattavasti, eroa on ollut kuin yöllä ja päivällä.

Verikokeiden valmistautumisohjeita annetaan aika vaihtelevasti riippuen laboratorioista, mutta tärkeintä oikeanlaisen arvon kannalta on ottaa verikokeet mahdollisimman pian heräämisen jälkeen ja ennen klo 10. Itse sain ohjeistuksen, että aamupalan saa syödä normaalisti, mutta tyroksiinilääkettä ei tule ottaa ennen verikoetta. Joiden ohjeiden mukaisesti kahvin juomista ja tupakointia tulisi välttää aamulla. Aikaisemmin vaadittiin paastoa, mutta siitä ollaan kai nykyään luovuttu kokonaan.

Huom! On vaarallista hoitaa kilpirauhasvalmisteilla ihmisiä, joilla ei ole vajaatoimintaa. Esimerkiksi masennusta, vetämättömyyttä tai ylipainoa ei tule hoitaa kilpirauhasvalmisteilla, ellei vajaatoimintaa ole asianmukaisin laboratoriokokein varmistettu.

Vajaatoiminnan hoito

Vajaatoiminnan hoitoon käytetään tyroksiinihormonia. Tyroksiinin annos räätälöidään veren TSH-arvon perusteella, joka pyritään säätämään viitearvojen alarajoille eli tasolle 1–2 mU/l. Kun oikea annos on löytynyt, se ei yleensä muutu vuosien mittaan. Poikkeuksena on raskaus, jolloin tyroksiinin tarve lisääntyy ja annosta suurennetaan. Tämän lisäksi omalla kohdallani tyroksiinipitoisuutta (T4) on pyritty nostamaan ylöspäin, sillä verikokeissa minulla tämä arvo oli alhaalla (kuitenkin rajojen puitteissa).

Normaalilla tyroksiinihoidolla enemmistö potilaista paranee täysin oireettomaksi. Joillakin potilailla voi normaaleilla annoksilla jäädä oireita, jolloin tyroksiiniannoksen suurentaminen hieman tavanomaista suuremmaksi voi poistaa oireet. Tämä täytyy tehdä lääkärin valvonnassa ja veriarvoja (TSH-arvo) seuraten. Alussa verikokeita otetaan tiuhempaan tahtiin, kunnes oikea ylläpitoannos on saavutettu. Tämän jälkeen arvoja seuraillaan 1-2 vuoden välein.

Lisäinfoa

Niin kilpirauhasen vajaatoimintaan kuin fibromyalgian hoitoon suositellaan gluteenitonta ruokavaliota. Itse olen kokenut saavani ruokavaliosta paljon hyötyä, vaikka ihan 100 % gluteenitonta en olekaan pitänyt. Intoa tähän kokeiluun sain, kun tein kotona ruoka-aineyliherkkyystestin (voit lukea siitä täältä: Ruokayliherkkyyksien mittaaminen kotona) ja näin jälkikäteen testi oli oikeassa, sillä jättäessäni yliherkkyyttä aiheuttavat ruoka-aineet pois tai radikaalisti vähemmälle, on vatsani voinut paremmin ja sitä kautta koko kehoni. Ruokavalion ja tyroksiinilääkityksen kanssa olen saanut fibromyalgiaoireet lähes kokonaan kuriin eikä ne enää hallitse elämääni - vaan minä hallitsen niitä. Tiedän edelleen, että urheilusta palautuminen kestää tai saunassa käymisen jälkeen seuraavana päivänä kolottaa koko kroppaa. Mutta nyt kun tiedän nämä asiat, on niitä helpompi välttää tai ainakin on tietoinen niiden aiheuttamista seurauksista.

Tämän lisäksi suosittelen lämpimästi lainaamaan kirjastosta tai ostamaan omaksi Kaisa Jaakkolan kirjan “Hormonitasapaino - opas energiseen elämään”. Kirjassa tuodaan hyvin esille se, miten eri hormonien toiminta (mm. kilpirauhashormonit) vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämään, mm. hyvinvointiin, sairauksien riskiin, mielen tasapainoon, sosiaalisiin suhteisiin, libidoon ja kehonkoostumukseen. Täältä voit lukea otteen kirjasta: Hormonitasapaino - opas energiseen elämään.

Lähteet:

http://www.kilpirauhanen.com/

http://www.kilpirauhanen.com/tietopankki/kilpirauhanen/

http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta.html

http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_masennuksen_syyna_kilpirauhashairio

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667

http://www.labquality.fi/@Bin/2634419/Nevalainen+Pasi_+Hypo+ja+hypertyreoosi+LabQualityDays+2014.pdf

http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/arkisto/endo-nafa-meeting-2004/invited-lectures-friday-8-10-200/subkliininen-hypo-ja-hypertyreoo/