Fibromyalgiassa valloillaan tulehdustila ja hapetusstressi

Vaikka olenkin hieman skeptinen Tohtori Tolosen väittämiin, olen kuitenkin mielenkiinnolla lukenut hänen kirjoittamiaan artikkeleita koskien fibromyalgiaa. Suomesta ei oikein löydy lääkäreitä, jotka osaisivat kertoa enemmän koko sairaudesta. Mutta jollain tasolla Tolosen artikkeleissa sanotut asiat voivat hyvin pitää paikkaansa.

Tässä pari suomenkielistä linkkiä fibromyalgiaa käsitteleviin artikkeleihin

• Itsehoidon artikkeli - Fibromyalgia
• Fibromyalgia ja masennus uudessa valossa

Sekä englanninkielinen linkki, jonka takaa löytyy useampia artikkeleita fibromyalgiasta

• Biology and therapy of fibromyalgia

Artikkeleissa tulee ilmi, että fibromyalgiaa sairastavat ovat koko ajan lievässä tulehdustilassa. Fibromyalgiassa voi olla AMPK:n inaktiivisuutta (kuten esimerkiksi diabeteksessa), mikä selittää potilaan vähäenergisyyttä. AMPK, eli adenosiinimonofosfaattiriippuvainen proteiinikinaasi, on entsyymijärjestelmä ja solujen energiatalouden ja aineenvaihdunnan tasapainon tunnustelija ja säätäjä, jonka aktiivisuus vähenee monissa aineenvaihduntasairauksissa. Itse ainakin olen huomannut, että vaikka kunto kestäisi enemmänkin rasitusta ja liikuntaa, niin lihakset eivät vaan jaksa ja niitä alkaa särkeen, vihlomaan ja kolottaan todella paljon.

Tämän lisäksi fibromyalgiaa sairastavat kärsivät myös jatkuvasta, kroonisesta, hapetusstressistä tai toiselta nimeltään oksidatiivisesta stressistä. Oksidatiivinen stressi on epätasapaino solujen hapetus-pelkistystilassa. Siinä tasapaino on kääntynyt liiaksi hapettavien olosuhteiden puolelle joko hapettavien tekijöiden ollessa liian voimakkaita tai pelkistävien tekijöiden eli elimistön antioksidatiivisten järjestelmien toimiessa vajavaisesti hapettavien tekijöiden torjumiseksi. Hapettavat vaikutukset ja oksidatiivinen stressi välittyvät reaktiivisten happi- ja typpiradikaalien kautta; ne ovat osa elimistön normaalia toimintaa mutta liiallisina määrinä altistavat muun muassa syövän ja sepelvaltimotaudin synnylle.

Sekä tulehdustilaa että hapetusstressiä hoidetaan antioksidantein ja tehokkaimpia niistä ovat ubikinoni ja karnosiini. Näitä on saatavilla ihan tabletteina, mutta niitä löytyy myös ravinnosta. Ubikinonia saadaan ravinnosta vähän, mutta sitä löytyy sisäelimistä (naudanmaksa, munuaiset) mutta myös lihasta, oliivi- ja soijaöljystä, sardiineista, makrillista ja pähkinöistä, maapähkinöistä ja vehnästä. Ravinnossa karnosiinia on pääasiassa lihassa (carne), josta sen nimikin on johdettu. Karnosiini on vesiliukoinen aine eli se ei kerry elimistöön vaan ylimäärä erittyy pois.

Fibromyalgia- ja masennuspotilailla on usein myös D-vitamiinin puutetta, mikä usein diagnosoidaan virheellisesti masennukseksi. D-vitamiinia saa auringonvalosta, jolloin immuunijärjestelmän virheet korjaantuvat ja mielialakin kohenee. D-vitamiinia saa myös solariumista tai purkista. Karnosiinikin on usein avuksi. Sen sopiva päiväannos on yksilöllinen, 125–1200 mg/vrk. Magnesium, 350–700 mg/vrk, rauhoittaa hermoja ja parantaa univalmiutta. Teho lisääntyy vielä foolihapolla ja B6- ja B12-vitamiineilla. Myös kalaöljy, etenkin E-EPA, antaa lisää virtaa". Itsehoidon voi aloittaa 2 grammalla päivässä ja annosta voi vähentää noin kuukauden kuluttua, jolloin nähdään mikä annos on riittävä. Vaikutuksen täyteen ilmenemiseen voi kulua 3–6 kuukautta.

Fibromyalgiaa potevan henkilön tärkeimmät ravintolisät ovat
- E-EPA
- karnosiini
- ubikinoni
- C-vitamiini
- D-vitamiini
- E-vitamiini
- sinkki
Niitä on saatavana yhdistelminä, joten ihan näin montaa eri valmistetta ei tarvitse ottaa. Varmista, että valitsemassasi E-EPAssa on mukana D-vitamiinia ja että karnosiinitabletissa on E-vitamiinia ja sinkkiä.

"Fibro" tarvitsee D-vitamiinia niin paljon, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee 120–150 nmol/l välille.